Terveyttä

Hyvää oloa

ja Iloa

ÄÄNEKOSKI

ma-pe 9 - 19

la 9 - 16

su ja pyhinä 12 - 16

Torikatu 6, 44100 Äänekoski
Vaihde (014) 55 99 100
Telefax (014) 55 99 120

Karttalinkki..

 

KONGINKANGAS

ma-pe 9 - 16

Kauppatie 1, 44400 Konginkangas
Puhelin (014) 584 004

 

Karttalinkki..

Äänekosken apteekin historiaa 

Äänekosken apteekissa 18.9.1921

Apteekki avattiin 28.1.1908

Kuva: Äänekosken kaupungin museo

Äänekoskella avattiin apteekki 28.1.1908. Äänekoski oli silloin kirkonkylä, jonka elämä liittyi tiiviisti kosken ja tehtaan ympärille.  

Marraskuussa 1907 oli Laukaan apteekkariksi tullut Taalintehtaan (Dalsbruk) apteekkari Rudolf Strandman. Hän ei ollut tyytyväinen apteekin toimipaikkaan, vaan saatuaan apteekkioikeudet 3.12.1907 ryhtyi puuhaamaan apteekin siirtämistä saman pitäjän vilkkaaseen Äänekosken kylään, jossa uuden tehtaan herrasväki oli ruotsia puhuvaa kuten hänkin. Laukaa menetti vuodesta 1895 toimineen pääapteekkinsa ja Laukaan kirkolle jäi vuoteen 1919 Äänekosken alainen haara-apteekki. Niin kiire oli, että Strandmanin perhe muutti Äänekoskelle vuokralle jo kahden kuukauden päästä eikä odottanut edes apteekkitalon valmistumista vanhalle Koivukujalle, satakunta metriä Viiskulmasta tehtaan paloasemalle päin. Strandman toimi Äänekoskella apteekkarina 1908-1926. Kruununnimismiehen poika Strandman oli tottunut elämään Porvoossa, Helsingissä ja Viipurissa eikä juurikaan seurustellut äänekoskelaisten kanssa. 

 Vuoden 1926 heinäkuun 2. päivästä Lääkintöhallitus myönsi Äänekosken apteekkioikeudet Väinö Piriselle,  Tohmajärven apteekkarille. Kun Strandman oli myynyt hienon apteekkirakennuksensa tehtaalle, joutui Pirinen vuokraamaan apteekilleen tilat Eerolan talosta vuosiksi 1926-1928. Kun viereen valmistui uusi komea kunnansairaala, näytti paikka aluksi hyvältä. Tilat olivat kuitenkin pienet apteekkitoiminnalle, joten Pirinenkin joutui rakennuttamaan oman apteekkitalon kaivoineen nykyisen Kauppakadun varteen, ostettuaan tontin Eerolan isännältä. Hirsinen, kestävä talo valmistui vuonna 1929 jotakuinkin nykyistä Sampopankkia- silloista Säästöpankkia- vastapäätä. Savolaisesti vääntänyt Pirinen tunnettiin lupsakkaana ja leikillisenä. Hän osallistui aktiivisesti lukuisiin Äänekosken rientoihin järjestötehtävistä kunnallisiin asioihin.   

Savonsyntyinen oli seuraavakin Äänekosken apteekkari, Martti Lappalainen. Tämä Kiihtelysvaaran apteekkari osti Pirisen kiinteistön ja jatkoi samoissa tiloissa monien vaikeuksien värittämän sota- ja pula-ajan 1939-1951. Hänen vastuullaan oli myös Koulunmäen koululla 1940 toimineen sotasairaalan lääkehuolto. 

Neljäs Äänekosken apteekkari oli ensimmäinen naispuolinen, Kajaanissa jo 25 vuotta apteekkarina toiminut Rakel Pitkänen. Hän aloitti 21.10.1951 vuokralla vanhassa apteekkitalossa, mutta se myytiin kohta seurakunnalle uudeksi pappilaksi/kirkkoherranvirastoksi. Pitkänen käynnisti suurisuuntaisen hankkeen uudeksi liiketaloksi solmittuaan kumppanuuden Keski-Suomen Rauta Oy:n kanssa. Apteekin ja Raudan talosta tuli ”Aprantalo” Kauppakatua ylemmäksi nykyisen torin eteen vuonna 1953. Pitkänen laajensi apteekin samana vuonna Konginkankaalle, jossa avattiin Äänekosken apteekin alainen lääkevarasto.   

Vuonna 1974, apteekkioikeudet siirtyivät Reijo Saloselle.  Apteekkialan kehittämisessä olivat silloin virinneet uudet tuulet. Entisaikojen apteekkilainen oli pitkälti ”käsityöläinen”, joka tiesi rohdosten lähteistä luonnossa, vaikuttavien aineiden kemiasta ja lääkkeidenvalmistustekniikasta kokemuksen kautta. Apteekeilla oli ollut useita omia lääkkeitä, joiden valmistaminen oli lähes ”salatiedettä” ja apteekit tuoksuivat paitsi rohdoilta myös äärimmäiseltä tarkkuudelta. Salosen tultua apteekkariksi, valtaosa lääkkeistä oli siirtynyt lääketehtaiden valmistukseen ja omien lääkkeiden valmistuksen tavoite oli enää vanhan ammattitaidon säilyttäminen. Salosen aikana lääkevalistus ja asiakaspalvelu nousivat suureen merkitykseen. Äänekosken apteekki perehtyi  asiakkaan asemaan ja lääkeneuvontaan koko hoitoprosessissa, jonka tuloksena apteekkari Salonen väitteli toisena maassamme sosiaalifarmasian  tohtoriksi vuonna 1984. Salosen aikana apteekki muutti vuonna 1978 Torikatu 4:ään, uuteen virastotaloon. Ajanmukaisiin tiloihin saatiin maan ensimmäisten joukossa atk-laitteisto. Sumiaisissa avattiin Äänekosken apteekinalainen lääkekaappipalvelu. 

Farmasian tohtori Aune Soininen jatkoi apteekkarikautenaan 1985-2004 erityisesti itsehoito-osaston kehittämistä ja myös hän muutti apteekin paikkaa, nyt Torikatu 6:n remontoituihin yhden tason tiloihin. Palvelumalli, jossa palvelutiskiltä palvelu oli tyypillistä, voitiin lopullisesti muuttaa moderniksi tietotekniikkaperustaiseksi yhden farmaseutin palvelutapahtumaksi eli siirryttiin reseptien suoratoimitukseen.   

Varkauden vanhan apteekin apteekkari Jyrki Tolvanen sai Äänekosken apteekkioikeudet 20.12.2004. Tolvasen aikana aloitettiin uusina palvelumuotoina lääkkeiden koneellinen annosjakelu ja  monilääkeasiakkaiden asiantuntijapalvelu eli lääkehoidon kokonaisarviointi.

Yli sata vuotta kului ennen kuin ensimmäinen syntyperäinen äänekoskelainen sai Äänekosken apteekkioikeudet. Pihtiputaan apteekkari  farmasian tohtori Marianne Enäkoski aloitti 12.05.2011 Äänekoskella, edelleen osoitteessa Torikatu 6. Enäkoskella on myös psykologian maisterin tutkinto, joten moniammatillinen yhteistyö on hänelle merkittävä kehittämisalue. Enäkosken aikana Äänekosken apteekki on saanut valmiudet sähköisten reseptien toimittamiselle ja lääkkeiden aitouden todentamiseen lääkevarmennusjärjestelmän avulla. Enäkoski on hankkinut apteekkiin myös täysautomaattirobotin, jota hyödynnetään tavaralogistiikassa.